Näsijärvi

Tämä dokumentti kuvailee yleispiirteisesti Näsijärven järvialtaan melontamahdollisuuksia sekä kajakki- että avokanoottimelonnan näkökulmasta.

Näsijärven rantamaisemat ovat suurelta osilta karuja. Kalliorantoja on melko paljon ja monissa saarissa on viehättäviä rantakallioita. Heikkarantoja on vähän. Kesämökkejä alueella on runsaasti, mutta melojalle sopivia jokamiehen oikeuteen perustuvia tauko/leiripaikkoja löytyy asumattomista pikku saarista riittävästi. Rakennettuja yleisessä käytössä olevia taukopaikkoja on muutamia.

Näsijärvi on Kokemäenjoen vesistön suurin järviallas. Sen pinta-ala on noin 240 km2. Järvialtaan pituus Tampereen keskustasta Kuruun tai Muroleen sulkukanavalle on noin 47 km. Näsijärven alla on muinoin Suomen kallioperään syntynyt murtuma, jota jääkaudet ovat kaivaneet laajemmaksi. Altaan murtumassa on lisäksi lukuisia sivuhaarjoja. Nykyisin järven länsirannalta länteen tai itärannalta itään suuntautuvia suuria lahtia ovat: etelästä pohjoiseen länsiranta; Lielahti, Siivikkalan lahti, Vahantalahti, Mutalanlahti, Kyrönlahti, Parkkuunlahti ja Kurunlahti ja itäranta vastaavasti; Aitolahti, Tervalahti, Paarlahti, Teiskon kirkkojärvi, Terälahti ja Murolelahti. Koska lahdet ovat pituudeltaan ja leveydeltään tyypillisesti useita kilometrejä, niin tästä seuraa, että Näsijärvellä on paikoitellen ja tuulen sattuessa sopivaan suuntaan todelliset avoimen selkäveden melontaolosuhteet. Tässä mielessä järvi jakautuu selvästi kahteen osaan, joista eteläosa: Näsiselkä ja Koljonselkä on huomattavasti avoimempi kuin pohjoisosa: Myyrysselkä ja Vankavesi.

Eteläosan suurilla selkävsillä voi olla yli kymmenen kilometrin pituisia ja useiden kilometrien levyisiä avoimia tuulen suuntia, joissa aallokko pääsee vapaasti kasvamaan. Tämän alueen pituus etelästä pohjoiseen on reilut 20 km. Edes osittaisesti tuulelta suojaavalla rantoja pitkin kiertelevällä melontareitillä matka reilusti kaksinkertaistuu, mutta tarkemmin rantaviivan tuntumassa melottaessa vähintäänkin kolminkertaistuu. Vaativimpia tuulen suuntia ovat luode, pohjoinen, koillinen, kaakko etelä ja lounas. Itä-länsi suuntaisilla tuulilla voidaan pohjois-etelä suunnassa retkeiltäessä valita tuulen suojainen ranta. Edellisestä huolimatta Näsijärvellä retkeileminen ei edellytä melojalta kuin perumelontataidot, kyvyn tehdä omaan melontaitoon nähden järkeviä ratkaisuja ja sen verran kuntoa, että pystyy tarvittessa melomaan yhtäjäksoisesti pikku tauotuksella reilut 20 km tai vastaavasti kovemmassa vastatuulessa/aallokossa vajaat 10 km.

Näsijärvelle (ja sieltä pohjoiseen Ruoveden-Virtain suuntaan) retkeä suunnittelevan kannattaa aina ottaa huomioon retken alkutilanteen, ensimmäisen ja toisen päivän tuuliennuste. Tämän perusteella kannattaa valita retken aloitus piste: kääntää retki kulkemaan pohjoisesta etelään tai päinvastoin sen mukaan, mikä lähtötilanteen tuuliennusteen kannalta on suotuisampaa. On aina edullista että alussa retki pääsee kunnolla vauhtiin. Tilanteen niin vaatiessa kannattaa myös harkita siirtääkö retken aloitus/päätöspistettä niin, että ei tarvitse meloa Näsi- ja/tai Koljonselän tuulisissa olosuhteissa.

Hiking Travel, Hit Ky:n melontatukikohta on Näsijärven etelärannannalla Tampereen kaupungin keskustan tuntumassa. Näsijärvelle melontarekelle suuntaavat vuokra-asiakkaamme lähtevät retkelle tyypillisesti melontatukikohdastamme. Edellä kerrottujen tuuliolosuhteiden vuoksi useissa tapauksissa tarjoamme heille myös kuljetuspalvelun Näsijärven suurien selkävesien pohjoispuolelle sokkeloisempaan vesistöön joko retken aluksi ja/tai lopuksi.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail