Tämä dokumentti kuvailee yleispiirteisesti Näsijärven järvialtaan melontamahdollisuuksia sekä kajakki- että avokanoottimelonnan näkökulmasta. Lopussa on tiivistelmä retkiluistelumahdollisuuksista

Näsijärven rantamaisemat ovat suurelta osin karuja. Kalliorantoja on melko paljon ja monissa saarissa on viehättäviä rantakallioita. Heikkarantoja on vähän. Kesämökkejä alueella on runsaasti, mutta melojalle sopivia jokamiehen oikeuteen perustuvia tauko/leiripaikkoja löytyy asumattomista pikku saarista riittävästi. Rakennettuja yleisessä käytössä olevia taukopaikkoja on muutamia.

Näsijärvi on Kokemäenjoen vesistön suurin järviallas. Sen pinta-ala on noin 240 km2. Järvialtaan pituus Tampereen keskustasta Kuruun tai Muroleen sulkukanavalle on noin 47 km. Näsijärven alla on muinoin Suomen kallioperään syntynyt murtuma, jota jääkaudet kaivoivat laajemmaksi. Altaan murtumassa on lisäksi lukuisia sivuhaaroja. Nykyisin järven länsirannalta länteen tai itärannalta itään suuntautuvia suuria lahtia ovat (etelästä pohjoiseen länsiranta); Lielahti, Siivikkalan lahti, Vahantalahti, Mutalanlahti, Kyrönlahti, Parkkuunlahti ja Kurunlahti ja itäranta vastaavasti; Aitolahti, Tervalahti, Paarlahti, Teiskon kirkkojärvi, Terälahti ja Murolelahti. Koska lahdet ovat pituudeltaan ja leveydeltään tyypillisesti useita kilometrejä, tästä seuraa, että Näsijärvellä on paikoitellen, ja tuulen sattuessa sopivaan suuntaan todelliset avoimen selkäveden melontaolosuhteet. Tässä mielessä järvi jakautuu selvästi kahteen osaan, joista eteläosa (Näsiselkä ja Koljonselkä) on huomattavasti avoimempi kuin pohjoisosa (Myyrysselkä ja Vankavesi).

Eteläosan suurilla selkävesillä voi olla yli kymmenen kilometrin pituisia ja useiden kilometrien levyisiä avoimia tuulen suuntia, joissa aallokko pääsee vapaasti kasvamaan. Tämän alueen pituus etelästä pohjoiseen on reilut 20 km. Edes osittaisesti tuulelta suojaavalla, rantoja pitkin kiertelevällä melontareitillä matka kaksinkertaistuu, ja tarkemmin rantaviivan tuntumassa melottaessa vähintäänkin kolminkertaistuu. Vaativimpia tuulensuuntia ovat luode, pohjoinen, koillinen, etelä-kaakko ja lounas. Itä-länsi suuntaisilla tuulilla voidaan pohjois-etelä suunnassa retkeiltäessä valita tuulen suojainen ranta. Edellisestä huolimatta Näsijärvellä retkeileminen ei edellytä melojalta kuin perumelontataidot, kyvyn tehdä omaan melontaitoon nähden järkeviä ratkaisuja ja sen verran kuntoa, että pystyy tarvittessa melomaan yhtäjäksoisesti pikku tauotuksella reilut 20 km tai vastaavasti kovemmassa vastatuulessa/aallokossa vajaat 10 km.

Näsijärvelle (ja sieltä pohjoiseen Ruoveden-Virtain suuntaan) retkeä suunnittelevan kannattaa aina ottaa huomioon retken alkutilanteen, ensimmäisen ja toisen päivän tuuliennuste. Tämän perusteella kannattaa valita retken aloitus piste: kääntää retki kulkemaan pohjoisesta etelään tai päinvastoin sen mukaan, mikä lähtötilanteen tuuliennusteen kannalta on suotuisampaa. On aina edullista että alussa retki pääsee kunnolla vauhtiin. Tilanteen niin vaatiessa kannattaa myös harkita siirtääkö retken aloitus/päätöspistettä niin, että ei tarvitse meloa Näsi- ja/tai Koljonselän tuulisissa olosuhteissa.

Näsijärven eteläpään suuret selät, Näsiselkä ja Koljonselkä tarjoavat useina vuosina kevättalvella jopa viikkoja kestävän retkiluistelukauden. Yleensä lyhyt kausi on myös järven jäätyessä. Virtapaikkoja luistelijan ei tarvitse varoa paljon, mutta railoja kyllä. Syyskaudella jään heikon kantavuuden vuoksi railojen ylittäminen voi olla hankalaa (railon kohdalla jään kantavuus 40 % ja vastaavan ehjän jään kantavuudesta, railojen risteyksessä 25 %). Kevätkaudella railot vähitellen levenevät ja siksi ylittäminen on ongelmallista. Koska Näsijärvi on säännöstelty allas ja Tammmerkosken voimaloita ajetaan sähkötuotannon säätövoiman vuoksi, niin tämän toiminnan aiheuttama vesialtaan heilahtelu avaa kevällä ”järjen vastaisesti” rantakarikoiden ja maan välissä olevat pikku salmet. Unnekivensalmi on aina sula ja tämän vuolteen virtaus aiheuttaa myös muita heikon jään alueita alavirran puolelle. Kurun keskustan tuntumaan on muutamina vuosina aurattu luistelurata.

Hiking Travel, Hit Ky:n melonta- ja luistelutukikohta on Näsijärven etelärannannalla Tampereen kaupungin keskustan tuntumassa. Näsijärvelle melontarekelle suuntaavat vuokra-asiakkaamme lähtevät retkelle tyypillisesti melontatukohdastamme. Edellä kerrottujen tuuliolosuhteiden vuoksi useissa tapauksissa tarjoamme heille myös kuljetuspalvelun Näsijärven suurien selkävesien pohjoispuolelle sokkeloisempaan vesistöön retken aluksi ja/tai lopuksi. Talvella auraamme Näsijärvelle koko kantakaupungin rannan kiertelevän luisteluradan. Siilinkarilla palvelee kotakahvila.

-Ratamestari Pekka Tyllilä