Tämä dokumentti kuvailee yleispiirteisesti Pyhäjärven altaan melontamahdollisuuksia sekä kajakki- että avokanoottimelonnan näkökulmasta. Lopussa on tiivistelmä myös retkiluistelumahdollisuuksista.

Pyhäjärvi on Kokemäenjoen vesistön keskusjärvi. Etelästä Lempäälästä Kuokkalan kosken kautta siihen laskevat Vanajaveden, Hauhon ja Längelmäveden reittien vedet ja pohjoisesta Tammerkosken kautta Ähtärin, Pihlajaveden ja Keuruun reittien vedet. Pyhäjärvestä Nokianvirran kautta vedet virtaavat kohti merta. Pyhäjärven pinta-ala on noin 121 km2. Järvi on puolikaaren muotoinen ja kaarta pitkin mitattuna sen pituus Tampereelta Viinikanlahdelta Lempäälään on noin 50 km. Järvi jakautuu useisiin selkiin ja niiden välisiin kapeikkoihin. Merkittävimmän kapeikon muodostaa pohjois-etelä suunnassa pitkänomainen Luodon saari. Sen pohjois- ja eteläpuolen salmet Särkänvirta, Sotkanvirta ja Kaivanto ovat kapeita vuolteita. Tampereen eteläinen kehämoottoritie ylittää järven Rajasalmen kapeikon kohdalla. Lähempänä Lempäälä Kierimonsalmet jakavat järveä selkeisiin osiin. Järven kaareva muoto ja kapeikkojen välisten selkävesien avoimet lahdet tekevät siitä tuulisella kelillä sen kokoon nähden aika haastavan melontakohteen. Vähintään jollakin selällä melojan on melko vaikea etsiä suojaisaa reittiä. Rantoja pitkin kierteleminen moninkertaistaa matkan.

Tampereen suuret järvet Näsijärvi pohjoispuolella ja Pyhäjärvi eteläpuolella ovat monessa mielessä hyvin erilaisisia, lähes vastakkaisia melontakohteita. Siinä missä Näsijärvi on karu, kaupungin läheisyyteen nähden asumatonta rantaa ja saaria on paljon ja merkkejä ihmisen nykyisestä tai menneestä toiminnasta on vähän, on Pyhäjärvi vehmas, rannat ovat tiheään asuttuja, kesämökkejä on paljon sekä rannoilla että saarissa ja ihmisen pitkäaikaisen toiminnan jäljet, sekä historia että nykyisyys ovat voimakkaasti läsnä.

Pyhäjärven pohjoispää Luodon saareen saakka on suurelta osalta lähes kaupunkimaisen taajaman ympäröimää. Pohjoisrannalla Tamperetta ja Nokiaa, etelärannalla Tamperetta ja Pirkkalaa. Maisemien kannalta tämä tarkoittaa kulttuuria. Tampereen puolella Pyynikki ja Pispala näkyvät hienosti järvelle, samoin Tampereen teollisuusperinne, varsinkin jos meloja piipahtaa Ratinan vuolteessa Laukontorin tuntumassa. Myös Nokian suunnalla on aistittavissa teollisuusperinne, vaikka sen muoto ja laajuus avautuu vasta jatkamalla melontaretkeä Pyhäjärveltä kohti merta. Luodon saaresta Lempäälään päin järven rannat ovat enemmän maaseutumaisia, mutta asutusta on paljon, kesäasumuksia on sekä rannoilla että saarissa. Kokonaisuutena tämä tarkoittaa sitä, että jokamiehen oikeuteen perustuvat melojan taukoilu- ja leiriytymismahdollisuudet ovat aika vähäisiä. Tästä syystä on hyvä tuntea kaikille avoimet virkistyskäyttöön tarkoitetut kohteet.

Pyhäjärvellä ei voi kokea useinkaan ainakaan keskikesällä sitä luonnon rauhaa, jota monet melojat kai retkillään tavoittelevat. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että Pyhäjärvi olisi melonnallisesti mielenkiinnoton, päinvastoin siellä meloessa voi kohdata paljon mielenkiintoista niin halutessaan. Seuraavanlaisia ajatuksia on tullut mieleeni, kun olen järvellä melonut ja jälkeenpäin vähän lueskellut, mistä voisi olla kysymys. Lähtökohtana pidän aika jyrkkää kasvimaantieteellistä eroa Tampereen läpi kulkevan harjuketjun etelä- ja pohjoispuolella. Kallioisella ja karulla Näsijärvellä tai ainakin Paarlahden jatkeella Pukalan selällä voi tuntua melkein Inarilta. Kynäjalavia rannoillaan kasvattavaan Pyhäjärveen ero on suuri.

Kynäjalava oli noin 6000 vuotta sitten lämpimällä atlantisella ilmastokaudella Hämeen järviseudulla Hämeenlinnasta Tampereelle yleinen puu. Hyvin summittaisesti sanottuna samoihin aikoihin ihmisen toiminta suotuisissa olosuhteissa oli Pyhäjärven rannoilla myös vilkasta. Tämän voi todeta vaikka peruskartan merkinnöistä. Kynäjalavan kasvupaikat olivat suotuisia myös ihmiselle ja halutessaan tämän päivän meloja voi tehdä havaintoja molemmista. On myös huomattava että noihin aikoihin oltiin aivan meren rannikolla. Pyhäjärvi oli jo kuroutunut järveksi, mutta Nokianvirran alapuolella Kulovesi ja Rautavesi olivat pitkään merenlahtia.

Kerran suotuisaksi osoittautunut alue oli sitä myös jatkossa. Tästä kertovat linnavuoret, Toisen Ristiretken suuntautuminen Hämeenlinnan seudulle ja keskiaikaiset kivikirkot (Messukylä, Lempäälä ja Nokian kartanokappelin raunio). Pyhäjärven altaasta kohti merta vievä vesireitti oli tärkeä linkki tässä kehityksessä, koska Nokianvirran alapuolella olosuhteet olivat vielä Pyhäjärven allastakin suotuisammat. Tänä päivänä näyttää siltä, että esimerkiksi harmaahaikara on huomannut tämän. Laji runsastuu silminnähden, kun meloo Nokianvirtaa kaupunkitaajaman ohi. Näitä ajatuksiani melontaretkeä suunnitellessa tai muuten vain on helppo testata hieman Googlettamalla. Varsin perusteellista tietoa on helposti saatavilla tässä käsitellyistä teemoista.

Vielä pari historiallista yksityiskohtaa mietittäväksi tälle alueelle melontaretkeä suunnittelevalle:

Vesilahdella sijaitsee Laukon kartano, Kurkien aatelissuvun tyyssija. Tarinan mukaan suvun kantaisä Matti Kurki voitti novgorodilaisen jättiläiskokoisen sotapäällikkö Pohdon 1200-luvun lopulle ajoittuvassa kaksintaistelussa Pohdon saarella kartanon piharantojen edustalla.

Nykyistä Lempäälän kanavaa etelämpänä on nähtävissä Rikalan kanava. Jo 1700-luvulla Ruotsin kuninkaan toimesta tässä kohdassa yritettiin vesistöjen välille tehdä kanava.

Retkiluistelun kannalta Pyhäjärvi on hyvin oikukas vesialue. Sen kapeikot aiheuttavat oikullisia virtavesiä, joita vahvistavat Tammerkosken kautta tuleva voimakkaasti vaihteleva vesimäärä (säätövoimana toimivat voimalaitokset) ja toisaalta Melon lähtevä virtaus (säätövoimana toimiva voimalaitos). Edellä kuvatut voimalaitosten aiheuttamat jäätä heikentävät virtaukset ovat usein kokeneen jäillä liikkujan näkökulmasta ”järjen vastaisia”. Tämä johtuu siitä, että voimalaitosten porttien toistuva avaaminen ja sulkeminen saa koko järvialtaan veden heilumaan.

Hiking Travel palvelee tällä alueella retkeileviä vuokraamalla sulan veden aikaan kanootit/kajakit tukikohdastaan Tampereelta ja järjestämällä myös kuljetuksen Tampereelta kohdealueelle. Asiakkaalle halvimmaksi tulee, jos retki alkaa Tampereelta ja jatkuu Pyhäjärveltä Lempäälän kanavan kautta Vanajavedelle, Valkeakosken kanavan kautta Roineelle ja sieltä edelleen Kangasalle. Jäiden aikaan vuokraamostamme ovat saatavissa retkiluisteluvälineet. Normaaliin palveluumme kuuluu myös neuvonta ja vinkkien antaminen retken suunnittelussa asiakkaan esittämien toiveiden mukaisesti.

-Ratamestari Pekka Tyllilä