Aihearkisto: Blogit

Hittiläisten kokemuksia ja ajatuksia blogimuodossa.

Isojärven haahkamelonta

Hit järjesti retkiseurue Vanhoille Haahkoille suurkanoottimelonnan Isojärven kansallispuistoon 2010 lokakuun lopussa.

Maisemat olivat jylhiä ja matkaa taitettiin viikonlopun aikana n. 45 km. Vierailtuja kohteita olivat mm. Renun laavu, taiteilija Pekka Halosen erämaamökki Kivikosken rannalla, Neste Rallyn kuuluisa Ouninpohja ja kansallispuiston museoitu kalapirtti.

Pekka kokkasi illasta loimulohta, perunoiden ja kurkkusalaatti-kermaviilikastikkeen kera. Yhdessä paistettiin myös nuotioräiskäleitä.

Alla muutama kuva reissusta:

isojarvi1

renunlaavu

isojarvi

puucee

FacebooktwitterredditpinterestlinkedinmailFacebooktwitterredditpinterestlinkedinmail

Sandvik Oy:n erätaitokisat

Hit järjesti syksystä erätaitokisat Sandvik Oy:n työntekijöille. Kyseessä on tavallista seikkailunhaluisempi kanta-asiakas.

Matkaa taitettiin jalan suunnistaen rastilta toiselle. Välissä oli erinäisiä tehtävärasteja: popcornin paistamista nuotiolla, lajientunnistus-, rakennus-, jousiammunta-, ensiapu ja vesistönylitystehtävät.

Alla muutama kuva kisasta:

erataito1

erataito2

erataito3

erataito4

erataito5

erataito6

Lopussa oli helppo hymyillä. Kisan jälkeen seurasi sauna ja ruokailu Julkujärven leirikeskuksessa.

Päivä päätettiin jälleen monta kokemusta rikkaampana!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

FacebooktwitterredditpinterestlinkedinmailFacebooktwitterredditpinterestlinkedinmail

Pekan kesäretki

17.6.

ekaleiri

Ensimmäinen leiri Paloselällä, 18 km Ruovedeltä, suuntana Vilppula.
Kaisansaari: loistavia telttapaikkoja, hyvä uida.

18.6.

kasilanlaavu

kasilanlaavu2

Kasilan laavu: hyvä taukopaikka, käymälä, nuotiokehä. Telttapaikat ei hyviä.

vilppulankirkko

Vilppulan kirkko virralta päin. Sillan jälkeen rantaravintola.

vilppulankoski

Vilppulankoski II-, maaohitus: oikea ranta, vajaat 500 m.

vilppulantaistelu

Vilppulan taistelu 1918, muistomerkki maaohituksen varrella.

joenniemenkartano

Joenniemen kartano, Göstä Serlachiuksen taidemuseo. Melontareitillä pari kilometriä ennen Mänttää. Vilppula-Mänttä välillä pari koskea (luokka I), jotka voi meloa ylös. Välillä myös rakennettuja taukopaikkoja. Yöleiri kotkansalmen sillalta 1 km Kuorevedelle.

19.6.

tokaleiri

2. leiri.

kuorevesi

Hienoa melottavaa Suomessa riittää, Kuorevettä tulosuuntaan, tuuli kaakosta vastaan 7-10 m/s.

kuorevedenkirkko

Kuoreveden kirkko kapean niemen kärjessä. Kesällä kirkkoveneellä, talvella hevosella hyvin tavoitettavissa. Niin ennen, nyt kajakilla.

jannenravintola

4 km asfalttimelonta Kuoreveden eteläpäästä Halliin takana. Edessä klo 16 lounas Hallin Jannen ravintolassa. Matkaa melontataipaleelle 10 m.

kolmasleiri

Ei ole leirisaari koolla pilattu. Eväjärvellä jo aika lähellä laskujoen luusuaa.

20.6.

koski

Ensimmäinen koskikapeikko Evajärveltä alaspäin: hyvin kivinen II, maaohitus vasemmalta helppo.

joki

Seuraava koski järvien välissä: I+, laskukelpoinen. Kuva järvijakson jälkeisen n. 2 km jokipätkän alusta. Putousta n. 7 m, koko jokipätkällä yli 20 m.

Viimeinen jokipätkä ennen Längelmävettä oli varsinainen savotta: 2 km vei 3 h. Pätkä alkaa vajaan 10 m tiputuksella.

neljasleiri

Leiritunnelmia Längelmäveden pohjoisosasta.

21.6.

linneaborealis

Juhannus lähestyy, kesäluonto on hehkeimmillään, leiripaikat kukkivat. Kuvassa Vanamo, Linnea borealis.

ronni

Mënneitä muistelemassa Rönnillä, hieno julistenäyttely alkaen nuoruudestani, kiva kesäravintola ja Oriveden likat hyviä asiakaspalvelijoita. Ja junnut myös, mutta enhän mä niiden kanssa läppää.

erapyha

Eräpyhä, hieno paikka. Niemi pistää idästä kohti Längelmäveden suurinta selkää. Kallis ja upea laituri, mutta kajakkimelojalle liian korkea kuten lähes kaikkialla muuallakin. Olen siis yhteiskunnan ulkopuoleinen.

eusuomi

Pala EU-Suomen maaseutua, karjataloutta Rönnillä. Ohi meloessa haisi kuitenkin vähemmän kuin pikku navetan läheisyydessä 1960-luvulla.

22.6.

tikka

Leiri pienessä Längelmäveden saaressa lähellä Purnua, nyt sinne. Puolittain lepopäivä, kello varmaan yli 2 ja taival vasta alkaa. Mutta onpahan tiirojen kirkuna ollut rentouttavaa. Ovat poikasineen linnoittautuneet saaren toiseen päähän. Ja onhan täällä tikkakin ruokansa tienannut, kts. kuva.

kuudesleiri

Taas hyvä leiripaikka Huhkaimenselän itänurkassa. Etualalle pystytän teltan. Tästä alkaa huomenna vastavirta kohti Isojärven kansallispuistoa; aluksi kohti Vinkiän kylää ja Pitkävettä.

purnu1

purnu2

Purnu – paljon nähtävää: myyntinäyttely, kiva ympäristö.

23.6.

Vastavirtaan Myllykulma, tekninen III, kärrytaivalta Pitkävedelle. Kurjenmiekka piristää jokiretkeilijän mieltä vastavirtataipaleellakin.

24.6.

vehka

Pienenee vastavirta ennen loppumista: Pitkäjärven kapeikko. Vehka näyttävimpiä kosteikkokasvejamme.

lumpeet

Leiripaikkana jälleen pieni saari kalliosaari Kuoksenjärvellä, paras uimapaikka tähän mennessä. Eilen kärräsin kajakin Pitkäveteen saakka Myllykulman koskien ohi monta kilometriä, sen jälkeen nousu helpompaa. Lumpeet alkavat avautua.

vesileinikit

Isojärven aalloilla melkein tyyni. Renusaaren laavulla päivällisellä: uusia perunoita, tilliä ja graavisuolattua lohta. Ne kävin hakemassa liftillä Länkipohjasta. Otin kuvan 1918 muistomerkistä. Isä kuuli tykin jyskeen 10 vuotiaana Kuhmoisten Puukkoisille. Kuvan venerantaa joku piti niin yksityisenä että yksinäinen meloja on liikaa. Vesileinikit ovat kuitenkin kauniita.

25.6.

isojilta

isojaamu

isojaamu2

Isojärven jylhää ja karua kauneutta illalla ja aamulla.

kolmeplus

kotakoski

kanjoni

Isojärveltä myötävirtaan melotaan aluksi Kivijärvelle. Sen ja Koekeskisen välissä kuohuu jyrkkä ja kivinen koski, III+. Sitten ollaankin kuin ”alpeilla”. Syvässä vehreässä kalliokanjonissa jyliseen Kotakoski II-IV (jyrkin kohta). Alapuolisen Kotavuoren kalliopahta on myös näyttävä Kotajärveltä kajakista katsottuna.

kotavuori

Kotavuoren kuva.

repola

Mikään ei kestä kuin aikansa: Tyllilöiden Repola tyhjänä Puukkoisilla metsän keskellä. Talon isännän isä oli Puukkoisten mylläri, seppä ja sähkölaitoksen hoitaja 1900-luvun alussa.

jokelankoski

Puukkoisten Jokelan koski.

26.6.

aamu

Aamutunnelma sateisen yön jälkeen. Pelastauduin telttaan viime hetkellä pahimmalta rankkasateelta Kaijanjärven kuusikko niemeen. Siinä Juhannusaatto.

mylly

Tänään aamulla meloin Arvajalla Päijänteelle UPM:n Kaipolan tehtaan vedenottamon padolta. Agraari legenda kertoi syyksi vedenottamoon sen puhtauden – siitäkin näkee – suomalaisen hyvinvoinnin juuret on rakennettu metsäteollisuuden keinolla jos toisella. Tänään kävin maistuvalla lounaalla serkuilla idyllisessä myllymiljöössä Päijänteen lahden poukamassa. Kiitos! Sain kuulla, että esi-isäni on ollut Södertäljen kirkkoherra 1600-luvulla.

haukkavuori

paijanne

Päijänteen selkävesiä ja Haukkavuoren jyhkeät kalliot. Tässähän voisi kovassa kelissä harjoitella toveripelastusta, jossa rantaan ajautumisen estävä apupelastaja on oikeasti tarpeellinen.

27.6.

pyhanpaa

pyhanpaa2

mokki

Pyhänpään kallioita Tehin selän pohjoisosassa. Sunnuntai-iltana kokeillessani Tehin aaltojen surffeja sain palkinnoksi mökkimajoituksen Jänissaaren tuntumassa. Touhu näytti varmaan sellaiselta, että minut päätettiin pelastaa mökkimajoitukseen.

28.6.

elama

Elämä voi olla kuin kiven raossa, mutta silti jatkua.

linnasaari

Retki päättyi maanantaina illalla 28.6. Virmailansaaren Kellosalmen laituriin. Olin melonut Ruovedeltä lapsuuteni maisemista sukuni elinpaikkoja ja elämäntapoja seuraillen Tyllän tilan tuntumaan. Sinne muutti ensimmäinen Tyllilä Isovihan pyörteissä 1700-luvun alussa. Ennen retken päätöstä kävin Linnasaaren muinaislinnan kallioilta ihailemassa Tehin laajuutta.

FacebooktwitterredditpinterestlinkedinmailFacebooktwitterredditpinterestlinkedinmail

C8 Retki: Hämeenlinna-Tampere

Lokakuussa oli aika tehdä jo jokavuotiseksi perinteeksi muodostunut suurkanoottiretki. Matkaan lähti puolen tusinan miehistö plus perämies. Keulapiikissä tahtia määräsi kanootin kehittäjä Pekka ja perää piti poikansa Tapio. Muu miehistö koostui avokanoottiyhdistyksen jäsenistä. Matkaa kertyi reilun kahden päivän aikana 96 kilometriä keskivauhdin ollessa hieman alle 7 km/h. Leiritulilla paistettiin räiskäleitä ja yöllä uni maittoi raikkaassa ilmassa.

Asiakkaille tiedoksi, että tässä on reitti jolle pääsee myös junalla!

Kuvia retkeltä:

c8retki21

c8retki22

c8retki24

c8retki23

FacebooktwitterredditpinterestlinkedinmailFacebooktwitterredditpinterestlinkedinmail

Melontaa Lofooteilla

Tapio oli 09 kesä-heinäkuun taitteessa melontaretkellä Pohjois-Norjan Lofoottien eteläisimpiä saaria, Moskenesøyaa ja Vestvågøyaa kiertämässä.

Retki meni mahtavasti. Kelit olivat leppoisat ja aurinko paistoi ennätyslukemin.
Retki oli osa Tapion pätevöitymistä
Kanoottiliiton Merimelontaoppaaksi.

Muutama kuva retkeltä:

lofootit1

lofootit2

lofootit3

lofootit4

lofootit5

lofootit6

FacebooktwitterredditpinterestlinkedinmailFacebooktwitterredditpinterestlinkedinmail

C8 Retki Kuruun

Syksyllä 08 teimme kanoottiretken Kuruun C8 suurkanootillamme. Tämä oli aluksen ensimmäinen yönyliretki ja sellaisenaan myös testi nähdäksemme kuinka se toimii retkeilyssä.

Sää oli karu, 10 m/s tuulta kun lähdimme Kaupinojan rannasta. Tuuli vain yltyi matkan ensimmäisen päivän aikana, ja koko yön satoi. Tästä huolimatta meillä oli huippuhauskaa, pääsimme jopa surffaamaan isolla paatilla aina välillä ja
iso kotatelttamme piti sään ulkona.

Muutama kuva retkeltä:

c8retki3

c8retki5

c8retki2

c8retki4

FacebooktwitterredditpinterestlinkedinmailFacebooktwitterredditpinterestlinkedinmail

Grönlantilainen köysivoimistelu

Hitissä aloitettiin viime keväänä melonnan oheisharjoitteluna grönlantilainen köysivoimistelu. Laji on inuitien kehittämä melonnan oheisharjoittelukeino. Ideana on osata eskimopyörähdys ensin köysissä, ennen kuin voi siirtyä kajakkiin. Se kehittää voimia, erityisesti keskivartalon hallintaa ja koordinaatiota.

Alla muutama kuva viime kesän harjoituksista.

ropegym2

ropegym4

ropegym1

ropegym3

FacebooktwitterredditpinterestlinkedinmailFacebooktwitterredditpinterestlinkedinmail

Haukkajoen melonta

Yritämme testata niitä reittejä joille annamme kalustoa vuokralle, niin paljon kuin on mahdollista. Tämä on erityisen tärkeää alkukaudesta. Joella voi olla kaatuneita puita ja jääkielekkeitä estämässä matkantekoa.

Koettuna keväänä ensimmäisellä Haukkajoen testimelonnalla ovat Hitin isä ja poika. Maassa oli vielä lunta, mutta melkein kaikki joen rannan jääkielekkeet olivat sulaneet pois. Testimelonta suoritettiin huhtikuussa.

Kolme kuvaa:
haukkajoki1304082

haukkajoki1304083

haukkajoki1304081

FacebooktwitterredditpinterestlinkedinmailFacebooktwitterredditpinterestlinkedinmail